- Etusivu
- Kysymykset
Kysymykset asianajajille Löydetty 53
- Kaikki kysymykset
- Energiaoikeus
- Hallinto-oikeus
- Immateriaalioikeus
- Julkiset hankinnat
- Kansainvälinen oikeus
- Kiinteistö- ja rakennusoikeus
- Kilpailuoikeus
- Konkurssi ja uudelleenjärjestely
- Koulutusoikeus
- Kuluttajansuojalaki
- Liikenneoikeus
- Maa-oikeus
- Maahanmuutto-oikeus
- Maatalousoikeus
- Matkailuoikeus
- Media ja viestintäoikeus
- Pankki- ja rahoitusoikeus
- Perheoikeus
- Perintöoikeus
- Rikosoikeus
- Sopimusoikeus
- Terveydenhuolto ja lääkeoikeus
- Tullioikeus
- Työoikeus
- Urheiluoikeus
- Vakuutusoikeus
- Välimiesmenettely ja sovittelu
- Verotusoikeus
- Ympäristöoikeus
- Yritysoikeus
Onko tarjoajan pakko ilmoittaa alihankkijansa etukäteen?
Onko laillista vaatia tiettyjä työehtoja?
Kuulemma on mahdollista, että jokin tarjoaja jättää hyvin edullisen tarjouksen, joka epäilyttää hankintayksikköä. Onko tällaisia hintoja pakko hyväksyä, vai voiko hankintayksikkö hylätä ne?
Saako hankintayksikkö käydä vuoropuhelua tarjoajien kanssa?
Miten arvioidaan, onko hankintapäätös tehty syrjimättä, jos kaikki pisteet on ilmoitettu?
Riittääkö pelkkä taulukko pisteineen?
Mikä ero on hankintayksiköiden välisellä yhteistyöllä (in-house) ja oikealla kilpailutuksella?
Voiko kunta teettää tehtävänsä omalla osakeyhtiöllään kilpailuttamatta?
Miten se poikkeaa yleisistä tuomioistuimista, ja millaisia asioita markkinaoikeus käsittelee hankintoihin liittyen?
Saako kilpailija nähdä kilpailijan hinnoittelurakenteen?
Mitä eroa on avoimella menettelyllä, rajoitetulla menettelyllä ja neuvottelumenettelyllä?
Olen nähnyt, että hankintayksikkö voi valita erilaisia hankintamenettelyjä. Missä tilanteissa käytetään avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä, ja milloin niitä suositellaan?
Onko sallittua tehdä yhteistarjous, jos halutaan yhdistää resursseja? Pitääkö hankintayksikön hyväksyä se?