Kysymykset asianajajille Löydetty 53

Usein puhutaan hankintayksiköstä, kun viitataan julkisiin hankintoihin, mutta en ole täysin ymmärtänyt, mikä taho tai mitkä tahot lasketaan hankintayksiköiksi. Onko se pelkästään valtion virasto tai kaupunki, vai voiko se olla myös jokin muu julkinen elin? Olisi hyvä tietää, ketkä kaikki ovat velvoitettuja noudattamaan hankintalakia.

Kun hankintayksikkö on valinnut voittajan, se tekee hankintapäätöksen. Mitä se sisältää ja onko jokin erityinen muoto, sekä miten tarjoajat voivat haastaa sen, jos epäilevät virheitä?

Voiko hintaa tarkistaa nousseiden kustannusten takia?

Millä tavoin lahjonta tai suosiminen pyritään estämään?

Eikö se sulje pois pk-yrityksiä, joilla ei ole varaa kalliisiin sertifikaatteihin?

Perustellaanko se sillä, että työllisyys paranee paikkakunnalla?

Onko se suositeltavaa lainsäädännön näkökulmasta?

Olen kuullut, että julkinen hankintaprosessi sisältää useita vaiheita, kuten hankinnan suunnittelun, tarjouspyynnön laatimisen, tarjouskilpailun järjestämisen ja sopimuksen tekemisen. Kuitenkin en ole varma siitä, miten nämä vaiheet tarkalleen etenevät, mitä asiakirjoja tarvitaan ja miten varmistetaan, että kilpailutus on läpinäkyvä. Voisitko selittää prosessin rakenteen ja eri osapuolten roolit mahdollisimman selkeästi?

Julkisissa hankinnoissa kuulemma on olemassa niin sanottuja kynnysarvoja, joiden perusteella ratkaistaan, mennäänkö EU-tason menettelyihin vai kansallisiin menettelyihin. Miten nämä kynnykset määritellään ja mitä eroa on kansallisella hankinnalla ja EU-hankinnalla käytännössä?

Olen kuullut, että kiire tai ainoa toimittaja voivat olla syy, mutta miten tiukkoja ehdot ovat?