- Etusivu
- Kysymykset
Kysymykset asianajajille Löydetty 55
- Kaikki kysymykset
- Energiaoikeus
- Hallinto-oikeus
- Immateriaalioikeus
- Julkiset hankinnat
- Kansainvälinen oikeus
- Kiinteistö- ja rakennusoikeus
- Kilpailuoikeus
- Konkurssi ja uudelleenjärjestely
- Koulutusoikeus
- Kuluttajansuojalaki
- Liikenneoikeus
- Maa-oikeus
- Maahanmuutto-oikeus
- Maatalousoikeus
- Matkailuoikeus
- Media ja viestintäoikeus
- Pankki- ja rahoitusoikeus
- Perheoikeus
- Perintöoikeus
- Rikosoikeus
- Sopimusoikeus
- Terveydenhuolto ja lääkeoikeus
- Tullioikeus
- Työoikeus
- Urheiluoikeus
- Vakuutusoikeus
- Välimiesmenettely ja sovittelu
- Verotusoikeus
- Ympäristöoikeus
- Yritysoikeus
Haluaisin ymmärtää kokonaiskuvan: poliisin esitutkinta, syyttäjän rooli, oikeudenkäynti ja lopulta tuomio. Millaisessa järjestyksessä asiat Suomessa etenevät?
Olen kuullut, että rikosoikeus säätelee sitä, miten rikollisiin tekoihin puututaan, mutta en tiedä tarkalleen, mihin se perustuu. Haluan ymmärtää, mitä rikosoikeuden taustalla oleva perusperiaate on ja miten se näkyy suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.
Milloin syyntakeinen henkilö voidaan määräaikaisesti sulkea oikeudesta harjoittaa ammattiaan?
Liittyykö se rikostuomioon?
Kuulin, että joissain rikoksissa uhri ja tekijä voivat mennä sovitteluun. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja vähentääkö se rangaistusta?
Entä jos syytetty ei tarkoittanut aiheuttaa kenenkään kuolemaa, mutta toimi varomattomasti?
Voiko poliisi pakottaa puhelimen luovuttamiseen tai kotietsintään?
Olen kuullut, että poliisi ei aina aloita esitutkintaa, jos ei ole riittävää näyttöä epäillyn teon olemassaolosta. Mitä se tarkalleen tarkoittaa?
Onko vankilasta vapautuneille tarjolla sopeutumisohjelmia?
Onko olemassa jokin näyttökynnys, kuten ’no reasonable doubt’?
Tämä on varmaan prosessikysymys, mutten tiedä, onko se Suomen rikosoikeudessa yleistä.