<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Miten hankinnat liittyvät EU:n vihreään ja sosiaaliseen kriteeristöön? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://lakimies-fi.com/questions/miten-hankinnat-liittyvat-eun-vihreaan-ja-sosiaaliseen-kriteeristoon/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://lakimies-fi.com/questions/miten-hankinnat-liittyvat-eun-vihreaan-ja-sosiaaliseen-kriteeristoon/</link>
	<description>Поиск юристов</description>
	<lastBuildDate>Tue, 14 Jan 2025 01:36:50 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.1</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Vastaus		</title>
		<link>https://lakimies-fi.com/questions/miten-hankinnat-liittyvat-eun-vihreaan-ja-sosiaaliseen-kriteeristoon/#comment-749</link>

		<dc:creator><![CDATA[Vastaus]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 14 Jan 2025 01:36:50 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://lakimies-fi.com/questions/miten-hankinnat-liittyvat-eun-vihreaan-ja-sosiaaliseen-kriteeristoon/#comment-749</guid>

					<description><![CDATA[Kyllä, hankintadirektiivit ja kotimainen hankintalaki kannustavat käyttämään vihreitä ja sosiaalisia kriteerejä. Hankintayksikkö voi esimerkiksi asettaa ympäristökriteereitä (päästörajat, energiatehokkuus) tai sosiaalisia vaatimuksia (työllistäminen, työehdot). Ne voivat näkyä vähimmäisvaatimuksissa tai vertailuperusteissa, kuten &#039;40 % hinta, 30 % ympäristöarvio, 30 % sosiaaliset kriteerit&#039;. Näin julkiset hankkijat edistävät kestäviä tavoitteita. Edellytyksenä on, että kriteerit liittyvät aidosti hankinnan kohteeseen, eivät ole syrjiviä ja on selkeästi ilmoitettu, miten niitä arvioidaan.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kyllä, hankintadirektiivit ja kotimainen hankintalaki kannustavat käyttämään vihreitä ja sosiaalisia kriteerejä. Hankintayksikkö voi esimerkiksi asettaa ympäristökriteereitä (päästörajat, energiatehokkuus) tai sosiaalisia vaatimuksia (työllistäminen, työehdot). Ne voivat näkyä vähimmäisvaatimuksissa tai vertailuperusteissa, kuten &#8217;40 % hinta, 30 % ympäristöarvio, 30 % sosiaaliset kriteerit&#8217;. Näin julkiset hankkijat edistävät kestäviä tavoitteita. Edellytyksenä on, että kriteerit liittyvät aidosti hankinnan kohteeseen, eivät ole syrjiviä ja on selkeästi ilmoitettu, miten niitä arvioidaan.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
