Miksi sanotaan, että kansainvälinen oikeus on ’fragmentoitunut’?

Kansainvälinen oikeus laajentuu eri aloilla (ympäristö, kauppa, ihmisoikeudet, merenkulku), ja jokaisella sektorilla on omat instituutionsa, sopimuksensa ja tuomioistuimensa, jotka joskus antavat ristiriitaisia tulkintoja. Tämä ilmiö kutsutaan 'fragmentaatioksi': oikeus jakautuu erikoistuneisiin lohkoihin ilman yhtä hierarkiaa. Valtioilla voi olla yhtä sopimusta koskeva velvoite, joka on ristiriidassa toisen alan vaatimusten kanssa. YK:n alaiset elimetkin saattavat antaa toisistaan poikkeavia ohjeita. Se voi heikentää oikeusvarmuutta, muttei välttämättä tuhoa kansainvälisen oikeuden toimivuutta.