<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Kuinka EU vaikuttaa Suomen verotusoikeuteen? kommentit	</title>
	<atom:link href="https://lakimies-fi.com/questions/kuinka-eu-vaikuttaa-suomen-verotusoikeuteen/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://lakimies-fi.com/questions/kuinka-eu-vaikuttaa-suomen-verotusoikeuteen/</link>
	<description>Поиск юристов</description>
	<lastBuildDate>Sun, 05 Jan 2025 03:27:59 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.1</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Vastaus		</title>
		<link>https://lakimies-fi.com/questions/kuinka-eu-vaikuttaa-suomen-verotusoikeuteen/#comment-2088</link>

		<dc:creator><![CDATA[Vastaus]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 05 Jan 2025 03:27:59 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">https://lakimies-fi.com/questions/kuinka-eu-vaikuttaa-suomen-verotusoikeuteen/#comment-2088</guid>

					<description><![CDATA[EU:lla on laaja toimivalta koskien arvonlisäveron direktiivejä ja valmisteveroja, jotka on harmonisoitu sisämarkkinoiden toiminnan takaamiseksi. Suomi noudattaa yhteisiä sääntöjä, esimerkiksi minimi- ja maksimiverokantoja tai veron perusteita. Kuitenkin tuloverot, perintö- ja lahjavero sekä kiinteistöverot ovat enimmäkseen kansallisen päätäntävallan alla, eikä EU ole harmonisoinut niitä yhtä tiukasti. On kuitenkin kehittymässä yhä enemmän koordinointia veronkierron estämiseksi (esim. ATAD-direktiivi). Suomi voi siis säätää tuloverot verrattain vapaasti, kunhan ei syrji EU:n kansalaisia ja noudattaa verotuksen perusperiaatteita koskien sijoittautumisvapautta.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>EU:lla on laaja toimivalta koskien arvonlisäveron direktiivejä ja valmisteveroja, jotka on harmonisoitu sisämarkkinoiden toiminnan takaamiseksi. Suomi noudattaa yhteisiä sääntöjä, esimerkiksi minimi- ja maksimiverokantoja tai veron perusteita. Kuitenkin tuloverot, perintö- ja lahjavero sekä kiinteistöverot ovat enimmäkseen kansallisen päätäntävallan alla, eikä EU ole harmonisoinut niitä yhtä tiukasti. On kuitenkin kehittymässä yhä enemmän koordinointia veronkierron estämiseksi (esim. ATAD-direktiivi). Suomi voi siis säätää tuloverot verrattain vapaasti, kunhan ei syrji EU:n kansalaisia ja noudattaa verotuksen perusperiaatteita koskien sijoittautumisvapautta.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
