Kunnianloukkaus eli ”kunnian ja maineen loukkaus” on Suomessa rikos, joka säädetään Rikoslaki (39/1889), 24. luku. Kunnianloukkaus voi tapahtua suoraan henkilöä kohtaan, julkisissa lausunnoissa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se voi aiheuttaa merkittävää haittaa henkilön maineelle, sosiaaliselle asemalle ja hyvinvoinnille.
Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä kunnianloukkaus tarkoittaa Suomen lain mukaan, miten toimia kunnianloukkauksen uhrina ja kuinka nostaa syyte tai hakea korvauksia.
Mitä kunnianloukkaus tarkoittaa Suomessa?
Kunnianloukkauksella tarkoitetaan tekoa, jossa joku:
- Esittää toisesta henkilöstä valheellisen tai halventavan väitteen, joka voi aiheuttaa vahinkoa tämän maineelle tai asemalle.
- Levittää perättömiä tietoja toisen yksityiselämästä.
- Käyttää halventavia tai loukkaavia ilmaisuja, jotka eivät ole perusteltuja esimerkiksi arvostelun tai sananvapauden kannalta.
Erityisen törkeä kunnianloukkaus voi tapahtua esimerkiksi:
- Julkisessa mediassa tai sosiaalisessa mediassa.
- Henkilöä koskevan yksityistiedon levittämisellä ilman suostumusta.
1. Kerää todisteet kunnianloukkauksesta
Ensimmäinen askel kunnianloukkaustapauksessa on kerätä kaikki mahdolliset todisteet, jotka osoittavat loukkauksen tapahtuneen. Tämä on tärkeää, sillä ilman todisteita syytteen nostaminen voi olla vaikeaa.
- Kuvakaappaukset: Ota talteen kaikki sosiaalisen median viestit, sähköpostit, tekstiviestit tai muu kirjallinen viestintä.
- Tallenteet: Äänitä tai tallenna, jos kunnianloukkaus on tapahtunut suullisesti.
- Silmännäkijät: Pyydä lausuntoja mahdollisilta todistajilta.
2. Tee rikosilmoitus poliisille
Kunnianloukkaus on Suomessa pääsääntöisesti asianomistajarikos, mikä tarkoittaa, että rikosilmoituksen tekeminen ja syytteen nostaminen ovat uhrin vastuulla. Rikosilmoituksen voi tehdä seuraavasti:
- Ota yhteys poliisiin: Voit tehdä rikosilmoituksen henkilökohtaisesti, puhelimitse tai verkossa Poliisin verkkopalvelussa.
- Toimita todisteet: Liitä rikosilmoitukseen kaikki keräämäsi todisteet ja mahdollisten todistajien yhteystiedot.
- Selvitä vahingot: Ilmoita, millä tavalla kunnianloukkaus on vaikuttanut elämääsi, kuten maineesi, taloutesi tai mielenterveytesi osalta.
3. Syytteen nostaminen ja oikeudenkäynti
Jos poliisi katsoo, että tapaus täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Kunnianloukkausta koskeva oikeudenkäynti etenee seuraavasti:
- Haastehakemus: Oikeus lähettää haasteen vastaajalle, joka on kunnianloukkauksesta syytetty henkilö.
- Todistelu: Tuomioistuin arvioi todisteet, kuten viestit ja todistajien lausunnot.
- Päätös: Jos tuomioistuin katsoo, että kunnianloukkaus on tapahtunut, vastaaja voidaan tuomita sakkoihin, vahingonkorvauksiin tai jopa vankeuteen erityisen törkeissä tapauksissa.
4. Korvaukset kunnianloukkauksesta
Kunnianloukkauksen uhri voi hakea korvauksia seuraavista:
- Henkinen kärsimys: Esimerkiksi stressi, ahdistus ja mielenterveyden heikentyminen.
- Taloudelliset vahingot: Jos kunnianloukkaus on vaikuttanut työllisyyteen tai ansiotuloihin.
- Maineen palautus: Julkinen anteeksipyyntö tai loukkaavan sisällön poistaminen voi olla osa tuomiota.
Korvausten määrä riippuu tapauksen vakavuudesta ja loukkauksen seurauksista.
5. Entä jos kunnianloukkaus tapahtuu sosiaalisessa mediassa?
Sosiaalinen media on yleinen alusta kunnianloukkauksille, koska se mahdollistaa perättömien väitteiden nopean leviämisen. Toimi seuraavasti, jos joudut kunnianloukkauksen uhriksi verkossa:
- Ilmoita alustalle: Useimmat some-alustat, kuten Facebook, Instagram ja Twitter, tarjoavat mahdollisuuden ilmoittaa loukkaavasta sisällöstä.
- Ota yhteys loukkaajaan: Jos mahdollista, pyydä loukkaajaa poistamaan sisältö ja tekemään oikaisu.
- Tee rikosilmoitus: Mikäli sisältö on erityisen haitallista tai sitä ei poisteta, tee rikosilmoitus poliisille.
6. Kunnianloukkaus ja sananvapaus
Kunnianloukkauksen ja sananvapauden välinen raja on joskus haastava määrittää. Suomessa sananvapautta suojaa Perustuslaki (731/1999), 12. luku, mutta sitä ei voi käyttää oikeutuksena valheiden levittämiseen tai toisen ihmisen loukkaamiseen.
7. Miten välttää kunnianloukkaussyytteet?
On tärkeää olla varovainen, kun esittää julkisia mielipiteitä toisesta henkilöstä. Noudata seuraavia ohjeita välttääksesi syytteet:
- Tarkista faktat: Varmista, että esittämäsi tiedot ovat totta ja perusteltuja.
- Vältä halventavaa kieltä: Älä käytä ilmaisuja, jotka voivat olla loukkaavia tai väärin tulkittavia.
- Pyydä anteeksi: Jos huomaat, että lausuntosi on aiheuttanut vahinkoa, anteeksipyyntö voi estää asian etenemisen oikeuteen.
8. Kunnianloukkauksen rangaistukset Suomessa
Kunnianloukkausrikoksista seuraavat rangaistukset voivat olla:
- Sakot: Yleisin seuraamus kunnianloukkauksesta.
- Vankeusrangaistus: Enintään 6 kuukautta tavallisesta kunnianloukkauksesta ja 2 vuotta törkeästä kunnianloukkauksesta.
- Vahingonkorvaukset: Rahalliset korvaukset uhrille henkisistä ja taloudellisista vahingoista.
9. Vanhenemisaika kunnianloukkaukselle
Kunnianloukkauksen vanhenemisaika on Suomessa pääsääntöisesti 2 vuotta. Tämä tarkoittaa, että rikosilmoitus on tehtävä tämän ajan sisällä.
Yhteenveto
Kunnianloukkaus on vakava rikos, joka voi vahingoittaa henkilön mainetta ja hyvinvointia. Suomessa laki tarjoaa mahdollisuuden nostaa syyte ja saada korvauksia kunnianloukkauksen uhrina. Tärkeintä on kerätä todisteet, tehdä rikosilmoitus ja tarvittaessa viedä asia oikeuteen.
Hyödyllistä tietoa

Kuinka nostaa syyte kunnianloukkauksesta Suomessa?
Kunnianloukkaus eli ”kunnian ja maineen loukkaus” on Suomessa rikos, joka säädetään Rikoslaki (39/1889), 24. luku. Kunnianloukkaus voi tapahtua suoraan henkilöä kohtaan, julkisissa lausunnoissa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se voi aiheuttaa merkittävää haittaa henkilön maineelle, sosiaaliselle asemalle ja hyvinvoinnille. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä kunnianloukkaus tarkoittaa Suomen lain mukaan, miten toimia kunnianloukkauksen uhrina ja kuinka nostaa syyte […]

Kuinka periä velka laillisesti Suomessa?
Velan takaisinperintä voi olla stressaava prosessi, erityisesti jos velallinen ei vastaa maksupyyntöihin tai kieltäytyy maksamasta. Suomessa velan perintää säätelee Perintälaki (513/1999), joka turvaa sekä velkojan että velallisen oikeudet. On tärkeää toimia lainmukaisesti ja säilyttää hyvä dokumentaatio koko prosessin ajan. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä tehdä, jos joku on velkaa sinulle, miten velka voidaan periä, ja mitä […]

Mitä tehdä, jos joudut liikenneonnettomuuteen Suomessa?
Liikenneonnettomuus, jota suomalaisessa puhekielessä usein kutsutaan ”kolari” tai ”liikennevahinko”, voi tapahtua missä ja milloin tahansa. Olitpa kokenut kuljettaja tai jalankulkija, on tärkeää tietää, miten toimia oikein tällaisessa tilanteessa. Suomessa liikenneonnettomuuksien käsittelyä säätelee muun muassa Tieliikennelaki (729/2018) sekä vakuutusyhtiöiden ohjeet. Tässä artikkelissa käsittelemme vaiheittain, mitä tehdä liikenneonnettomuuden jälkeen, miten täyttää vahinkoilmoitus ja mitä korvauksia voit hakea. […]

Laiton irtisanominen ja oikeus työpaikan takaisin saamiseen Suomessa
Laiton irtisanominen on monille työntekijöille vakava ja stressaava tilanne, joka voi vaikuttaa taloudelliseen turvallisuuteen, urakehitykseen ja mielenterveyteen. Suomessa työsuhteen päättämistä säätelee Työsopimuslaki (55/2001), joka asettaa tarkat ehdot työnantajille, kun he haluavat irtisanoa työntekijän. Mikäli työsuhde päätetään ilman laillista perustetta, työntekijällä on oikeus hakea oikeutta ja mahdollisesti myös palata takaisin työpaikalleen. Tässä artikkelissa käsittelemme laittoman irtisanomisen […]