Julkisuuslain mukainen tiedonsaantioikeus käytännössä

Avoimuus on demokraattisen yhteiskunnan ja terveen liiketoimintaympäristön perusta. Suomessa tämä periaate kiteytyy julkisuuslaissa, joka takaa jokaiselle oikeuden saada tietoa viranomaisten julkisista asiakirjoista. Tämä tiedonsaantioikeus ei ole vain perustuslaillinen oikeus, vaan se on myös kriittinen työkalu toimittajille totuuden etsimisessä ja yrityksille reilun pelin sekä markkinatietojen varmistamisessa. Ymmärtämällä oikeutesi ja prosessin, voit tehokkaasti hyödyntää julkisuuslain mukaista tiedonsaantioikeutta käytännössä.

Valitettavan usein tiedonsaantioikeuden toteuttaminen koetaan monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi byrokratiaksi. Kuitenkin, kun tunnet säännöt ja osaat toimia oikein, voit avata oven sellaiseen tietoon, joka voi muuttaa uutiskulmaa, paljastaa epäkohdan tai antaa yrityksellesi kilpailuetua. Tässä artikkelissa syvennymme tähän tärkeään aiheeseen, selvennämme käytännön askelia ja annamme vinkkejä, jotta voit hyödyntää tiedonsaantioikeuttasi parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikä on julkisuuslaki ja tiedonsaantioikeus?

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julksisuuslaki, 621/1999) on Suomen hallinnon avoimuuden kivijalka. Sen perusperiaate on, että viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus saada tietoa viranomaisen julkisesta asiakirjasta.

Toimittajille tämä on välttämätöntä journalistisen työn, kriittisen valvonnan ja yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseksi. Yrityksille tiedonsaantioikeus voi puolestaan tarjota arvokasta tietoa markkinatilanteesta, kilpailijoiden toiminnasta (tietyin rajauksin), viranomaispäätöksistä ja sääntelystä. Se auttaa yrityksiä tekemään informoituja päätöksiä ja varmistamaan läpinäkyvyyden toimintaympäristössään.

Tiedonsaantioikeus käytännössä: Miten tietopyyntö tehdään?

Keneltä tietoa voi pyytää?

Tiedonsaantioikeus koskee Suomen viranomaisia. Näihin kuuluvat valtion ja kuntien viranomaiset, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (kuten Suomen Pankki, Kela) sekä muut julkista hallintotehtävää hoitavat tahot (esimerkiksi tietyt yhdistykset tai yhtiöt, jotka hoitavat julkisia tehtäviä lain nojalla).

Tietopyynnön sisältö ja muoto

Julkisuuslaki ei aseta tietopyynnölle tiukkaa muotovaatimusta. Se voidaan tehdä kirjallisesti (esim. sähköpostitse tai kirjeellä) tai suullisesti. Vaikka suullinen pyyntö on mahdollinen, kirjallinen pyyntö on usein suositeltavampi. Se jättää jäljen, on helpompi todistaa ja varmistaa, että viranomainen ymmärtää pyynnön sisällön oikein.

Jotta viranomainen voi käsitellä pyynnön mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, on tärkeää olla mahdollisimman tarkka:

• Tarkenna asiakirja: Yritä yksilöidä asiakirja mahdollisimman tarkasti (esim. diaarinumero, päivämäärä, asiakirjan nimi, asian osapuolet). Jos et tiedä tarkkoja tietoja, kuvaile pyytämääsi tietoa ja sen tarkoitusta.
• Aikarajaus: Jos pyyntö koskee tiettyä ajanjaksoa, ilmoita se selkeästi (esim. ”kaikki päätökset vuosilta 2022–2023”).
• Yhteystiedot: Ilmoita omat yhteystietosi (nimi, sähköposti, puhelin), jotta viranomainen voi olla sinuun yhteydessä. Et kuitenkaan ole velvollinen kertomaan, mihin tarkoitukseen tietoja pyydät, ellet nimenomaisesti halua sitä tehdä. Sinun ei myöskään tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttäsi, jos pyyntö koskee julkisia asiakirjoja, mutta tämä voi nopeuttaa käsittelyä.

Mitä tietoja voi pyytää?

Voit pyytää tietoja kaikista viranomaisen hallussa olevista asiakirjoista, jotka ovat julkisia. Asiakirja voi olla mikä tahansa tietosisältö, oli se sitten paperilla, sähköisessä muodossa, ääni- tai kuvatallenteena. Oleellista on, että asiakirja on viranomaisen hallussa ja se on viranomaisen tuottama tai vastaanottama.

Muista kuitenkin, että kaikki tieto ei ole julkista. Julkisuuslaissa on lueteltu salassapitoperusteet, jotka voivat rajoittaa tiedonsaantioikeutta. Yleisimpiä salassapitoperusteita ovat:

• Liikesalaisuudet: Yritysten liikesalaisuudet ovat usein salassa pidettäviä, mikä on tärkeää yritysten kilpailukyvyn kannalta.
• Yksityisyyden suoja: Henkilötiedot, erityisesti arkaluonteiset tiedot, ovat usein salassa pidettäviä.
• Viranomaisen toiminnan turvaaminen: Esimerkiksi tutkinnassa oleviin asioihin tai strategisiin päätöksiin liittyvät asiakirjat voivat olla salassa pidettäviä tietyn aikaa.

Viranomaisen tulee antaa tieto pyydetystä asiakirjasta siltä osin kuin se on julkinen, vaikka jokin osa asiakirjasta olisi salassa pidettävä (ns. osittaisjulkisuus).

Mitä tapahtuu tietopyynnön jättämisen jälkeen?

Viranomaisen velvollisuudet ja määräajat

Viranomaisen on käsiteltävä tietopyyntö viivytyksettä. Julkisuuslaissa on säädetty määräajoista, jotka viranomaisen on pääsääntöisesti noudatettava:

• Jos pyyntö koskee julkista asiakirjaa, tieto on annettava viivytyksettä, eli käytännössä muutaman työpäivän kuluessa.
• Jos tiedon saaminen edellyttää laajempaa selvitystä tai suuren aineiston läpikäymistä, viranomaisen on annettava tieto viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön saapumisesta.

Jos viranomainen kieltäytyy antamasta tietoa tai antaa sen vain osittain, sen on annettava tästä päätös, josta ilmenee kieltäytymisen perusteet ja ohjeet muutoksenhausta. Tämä päätös on tärkeä, sillä ilman sitä et voi valittaa päätöksestä.

Hylkäämisperusteet ja muutoksenhaku

Jos viranomainen kieltäytyy antamasta pyytämääsi tietoa, se voi perustella kieltäytymisen useilla julkisuuslaissa säädetyillä salassapitoperusteilla. On tärkeää arvioida, onko viranomaisen perustelu lainmukainen. Jos et hyväksy viranomaisen päätöstä, voit hakea siihen muutosta:

1. Oikaisuvaatimus: Ensimmäinen askel on yleensä tehdä oikaisuvaatimus viranomaiselle itselleen. Tässä vaiheessa voit esittää omat perustelusi, miksi tiedot tulisi antaa.
2. Valitus hallinto-oikeuteen: Jos oikaisuvaatimus hylätään tai et ole tyytyväinen päätökseen, voit valittaa asiasta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus arvioi viranomaisen päätöksen laillisuuden.
3. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen: Tietyissä tapauksissa hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Muista, että muutoksenhakuprosessi voi viedä aikaa, mutta se on olennainen osa oikeusvaltion toimintaa ja varmistaa, että viranomaiset noudattavat lakia.

Käytännön vinkit toimittajille ja yrityksille

Toimittajille:

• Ole tarkka, mutta joustava: Yritä yksilöidä tiedot mahdollisimman hyvin, mutta ole valmis tarkentamaan pyyntöäsi viranomaisen kanssa.
• Harkitse yleistä etua: Jos tietoja ei anneta, pohdi, onko julkisella edulla painoarvoa salassapitoperusteita vastaan. Tämä voi olla tärkeä perustelu valitusvaiheessa.
• Dokumentoi kaikki: Säilytä kopiot kaikista tietopyynnöistä, viranomaisten vastauksista ja muusta kirjeenvaihdosta.
• Käytä hyväksesi muita oikeuksia: Yhdistä tiedonsaantioikeus muihin oikeuksiin, kuten oikeuteen saada tieto viranomaisen käsittelystä (asianosaisena) tai oikeuteen tehdä kanteluita.

Yrityksille:

• Kohdenna pyyntö: Määrittele tarkasti, mitä tietoja tarvitset ja miksi. Tämä auttaa viranomaista käsittelemään pyyntöä ja sinua saamaan relevanttia tietoa.
• Kilpailijatiedot: Muista, että vaikka liikesalaisuudet ovat suojattuja, voit usein saada tietoa kilpailijoiden yleisestä toiminnasta, julkisista hankinnoista ja viranomaispäätöksistä, jotka vaikuttavat heihin.
• Due diligence: Hyödynnä tiedonsaantioikeutta yrityskauppojen ja muiden liiketoimien yhteydessä viranomaisrekisterien ja päätösten tarkistamiseen.
• Sääntely ja compliance: Pyydä tietoa viranomaisten tulkinnoista tai päätöksistä, jotka voivat vaikuttaa yrityksesi compliance-prosesseihin.

Julkisuuslaki ja siihen perustuva tiedonsaantioikeus ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Ne edistävät läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa niin journalistien kuin yritystenkin parissa. Vaikka prosessi saattaa aluksi vaikuttaa haastavalta, sen hallitseminen on investointi tulevaisuuteen.

Älä epäröi käyttää tätä perusoikeutta. Seuraava askel kohti tiedon avoimuutta on usein yksinkertainen: Laadi tietopyyntö ja toimita se viranomaiselle.