Etätyö Suomessa 2025: Työntekijöiden oikeudet ja työnantajien velvollisuudet - Lakimies-fi.com

Etätyö Suomessa 2025: Työntekijöiden oikeudet ja työnantajien velvollisuudet

0
0
3

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa Suomen työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 48 % suomalaisista työntekijöistä teki etätyötä ainakin osan viikosta. Vuonna 2025 odotetaan tämän osuuden edelleen kasvavan. Tässä artikkelissa käsittelemme työntekijöiden oikeuksia, työnantajien velvollisuuksia ja annamme käytännön vinkkejä onnistuneeseen etätyöhön.


Mitä on etätyö?

Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään muualla kuin varsinaisella työpaikalla — tyypillisesti kotona tai muussa sovitussa paikassa.

Etätyön eri muodot

  • Täysi etätyö – työskentely kokonaan työpaikan ulkopuolella.
  • Hybridityö – yhdistelmä etä- ja toimistotyötä.
  • Tilapäinen etätyö – esimerkiksi sairastumisen tai poikkeustilanteiden vuoksi.

Työntekijän oikeudet etätyössä

Sopiminen etätyöstä

Etätyö perustuu aina sopimukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimus voi olla:

  • Erillinen etätyösopimus
  • Lisäys työsopimukseen
  • Työehtosopimuksen määräys

Sopimuksessa tulisi sopia:

  • Etätyön paikka
  • Työaikajärjestelyt
  • Työvälineiden käyttö ja kustannusten korvaus
  • Tietoturva ja yksityisyyden suoja

Työaika ja lepoajat

Työaikalakia (872/2019) sovelletaan myös etätyöhön. Tämä tarkoittaa muun muassa:

  • Säännöllinen työaika korkeintaan 40 tuntia viikossa
  • Päivittäiset lepoajat
  • Ylityön tekeminen vain sopimuksen perusteella
  • Velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa (esim. sähköinen järjestelmä)

Työsuojelu ja turvallisuus

Vaikka työntekijä työskentelee kotona, työnantajalla on velvollisuus varmistaa:

  • Työergonomia (esim. tuolit, pöydät)
  • Työturvallisuus
  • Psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisy

Työntekijän velvollisuutena on noudattaa työnantajan ohjeita myös kotityöympäristössä.


Työnantajan velvollisuudet etätyössä

Työvälineet ja kustannukset

Työnantajan tulee tarjota työn tekemiseen tarvittavat välineet, kuten:

  • Tietokone ja oheislaitteet
  • Ohjelmistot ja suojausratkaisut
  • Tarvittaessa ergonomiset kalusteet

Usein sovitaan myös kulukorvauksista esimerkiksi sähkön ja internetin käytöstä.

Tietoturva ja GDPR

Tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan työnantajan täytyy:

  • Suojata työntekijöiden ja asiakkaiden henkilötiedot
  • Antaa ohjeet tietoturvallisesta työskentelystä
  • Kouluttaa työntekijät tietoturvariskeistä

Yhteydenpito ja johtaminen

Etätyössä työnantajan täytyy:

  • Määritellä selkeästi työajat ja yhteydenottotavat
  • Mahdollistaa säännölliset tapaamiset (virtuaaliset tai kasvokkain)
  • Seurata työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista

Tilastoja etätyöstä Suomessa

Mittari Arvo 2024/2025 Lähde
Etätyötä tehneiden osuus työvoimasta 48 % Tilastokeskus
Hybridityötä tekevien osuus 33 % SAK
Naiset etätyössä useammin kuin miehet 51 % vs 45 % Työterveyslaitos
Yrityksistä sallii etätyön 68 % EK (Elinkeinoelämän keskusliitto)
Etätyöntekijöiden tyytyväisyys 72 % tyytyväisiä Akava

Käytännön ohjeet etätyön onnistumiseen

Työntekijälle

  1. Tee kirjallinen sopimus etätyöstä työnantajan kanssa.
  2. Varmista hyvä työergonomia: käytä oikeanlaista tuolia ja työpöytää.
  3. Pidä kiinni työajoista: älä venytä työpäivää liikaa.
  4. Suojaa tietosi: käytä vahvoja salasanoja ja VPN-yhteyttä.
  5. Pysy yhteydessä tiimiin: osallistu palavereihin aktiivisesti.

Työnantajalle

  1. Laadi selkeät etätyöohjeistukset.
  2. Tarjoa asianmukaiset työvälineet ja tarvittaessa korvaa kulut.
  3. Panosta työntekijöiden tukemiseen: järjestä hyvinvointikyselyitä ja kehityskeskusteluja.
  4. Seuraa työaikaa ja kuormitusta järkevästi.
  5. Kouluta tietoturvasta ja etätyön parhaista käytännöistä.

Lainsäädäntö ja oikeudelliset näkökohdat 2025

Vuonna 2025 etätyöhön sovelletaan Suomessa seuraavia säädöksiä:

  • Työsopimuslaki (55/2001) – määrittelee sopimusvelvoitteet.
  • Työturvallisuuslaki (738/2002) – kattaa työympäristön turvallisuuden.
  • Työaikalaki (872/2019) – säätelee työaikaa ja lepoa.
  • Tietosuoja-asetus (GDPR) – suojaa henkilötietoja.

Uudet kehitykset

Hallitus valmistelee uusia ohjeistuksia etätyön tueksi, joissa voi olla:

  • Selkeämmät vaatimukset työvälineiden tarjoamisesta
  • Tarkennukset työntekijöiden oikeuksiin korvauksiin ja työolosuhteisiin
  • Hybridimallien sääntelyn täsmennykset

Etätyön edut ja haasteet

Edut

  • Parempi työn ja vapaa-ajan tasapaino
  • Vähemmän työmatkakustannuksia
  • Lisääntynyt itsenäisyys ja tehokkuus
  • Mahdollisuus laajentaa työntekijäpoolia alueellisesti

Haasteet

  • Sosiaalinen eristäytyminen
  • Rajojen hämärtyminen työn ja vapaa-ajan välillä
  • IT-turvallisuusriskit
  • Ergonomian laiminlyönti kotona

Yhteenveto

Etätyöstä on tullut olennainen osa suomalaista työelämää. Onnistunut etätyö vaatii selkeitä pelisääntöjä, työvälineiden riittävyyttä, hyvää viestintää ja työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimista. Kun lainsäädäntöä ja suosituksia noudatetaan, voivat sekä työntekijät että työnantajat hyödyntää etätyön tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti.

Hyödyllistä tietoa

Etätyö Suomessa 2025: Työntekijöiden oikeudet ja työnantajien velvollisuudet

Etätyö Suomessa 2025: Työntekijöiden oikeudet ja työnantajien velvollisuudet

Etätyö on vakiinnuttanut asemansa Suomen työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 noin 48 % suomalaisista työntekijöistä teki etätyötä ainakin osan viikosta. Vuonna 2025 odotetaan tämän osuuden edelleen kasvavan. Tässä artikkelissa käsittelemme työntekijöiden oikeuksia, työnantajien velvollisuuksia ja annamme käytännön vinkkejä onnistuneeseen etätyöhön. Mitä on etätyö? Etätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään muualla kuin varsinaisella työpaikalla — tyypillisesti kotona […]

0
0
3
Mitä minun pitäisi tehdä, jos joudun petoksen uhriksi Suomessa?

Mitä minun pitäisi tehdä, jos joudun petoksen uhriksi Suomessa?

Petos on yksi yleisimmistä rikoksista Suomessa, ja sen uhriksi voi joutua kuka tahansa – verkossa, puhelimitse tai jopa arjen tilanteissa. Vuonna 2023 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kirjattiin yli 33 000 petosrikosta, joista suuri osa tapahtui digitaalisessa ympäristössä. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä sinun tulee tehdä, jos joudut petoksen uhriksi Suomessa, mitä oikeuksia sinulla on ja mihin viranomaisiin […]

0
0
7

Kuinka nostaa syyte kunnianloukkauksesta Suomessa?

Kunnianloukkaus eli ”kunnian ja maineen loukkaus” on Suomessa rikos, joka säädetään Rikoslaki (39/1889), 24. luku. Kunnianloukkaus voi tapahtua suoraan henkilöä kohtaan, julkisissa lausunnoissa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se voi aiheuttaa merkittävää haittaa henkilön maineelle, sosiaaliselle asemalle ja hyvinvoinnille. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä kunnianloukkaus tarkoittaa Suomen lain mukaan, miten toimia kunnianloukkauksen uhrina ja kuinka nostaa syyte […]

0
0
153

Kuinka periä velka laillisesti Suomessa?

Velan takaisinperintä voi olla stressaava prosessi, erityisesti jos velallinen ei vastaa maksupyyntöihin tai kieltäytyy maksamasta. Suomessa velan perintää säätelee Perintälaki (513/1999), joka turvaa sekä velkojan että velallisen oikeudet. On tärkeää toimia lainmukaisesti ja säilyttää hyvä dokumentaatio koko prosessin ajan. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä tehdä, jos joku on velkaa sinulle, miten velka voidaan periä, ja mitä […]

0
0
7

Mitä tehdä, jos joudut liikenneonnettomuuteen Suomessa?

Liikenneonnettomuus, jota suomalaisessa puhekielessä usein kutsutaan ”kolari” tai ”liikennevahinko”, voi tapahtua missä ja milloin tahansa. Olitpa kokenut kuljettaja tai jalankulkija, on tärkeää tietää, miten toimia oikein tällaisessa tilanteessa. Suomessa liikenneonnettomuuksien käsittelyä säätelee muun muassa Tieliikennelaki (729/2018) sekä vakuutusyhtiöiden ohjeet. Tässä artikkelissa käsittelemme vaiheittain, mitä tehdä liikenneonnettomuuden jälkeen, miten täyttää vahinkoilmoitus ja mitä korvauksia voit hakea. […]

0
0
9

Laiton irtisanominen ja oikeus työpaikan takaisin saamiseen Suomessa

Laiton irtisanominen on monille työntekijöille vakava ja stressaava tilanne, joka voi vaikuttaa taloudelliseen turvallisuuteen, urakehitykseen ja mielenterveyteen. Suomessa työsuhteen päättämistä säätelee Työsopimuslaki (55/2001), joka asettaa tarkat ehdot työnantajille, kun he haluavat irtisanoa työntekijän. Mikäli työsuhde päätetään ilman laillista perustetta, työntekijällä on oikeus hakea oikeutta ja mahdollisesti myös palata takaisin työpaikalleen. Tässä artikkelissa käsittelemme laittoman irtisanomisen […]

0
0
41
Kaikkiin artikkeleihin