Vastauksen päivämäärä: 06.11.2024
Kansainvälisissä sopimuksissa käytetään usein lainvalintasopimusta: osapuolet sopivat, minkä maan laki määrää (Rooma I -asetus EU:ssa ohjaa tätä). Jos ei ole valintaa, asetus sanelee lainvalinnan mm. tavarantoimitusmaan tai palvelujen suorituspaikan mukaan. Lisäksi YK:n yleissopimus (CISG) voi soveltua tavarakauppaan, jos molemmat valtiot ovat sen jäseniä. Riitatilanteessa tuomioistuinten toimivalta on säännelty Bryssel I -asetuksella EU-alueella. Näin syntyy monitasoinen järjestelmä, jossa EU-asetukset, kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö ovat kaikki merkityksellisiä.